Sinä

Hiipivät askeleet portaissa, pienen tytön tykyttävä sydän, kurotus kohti sitä, missä vanhemman syli lohduttaisi, jos vain osaisit antaa pelollesi sanat. Sanoja ei löydy, on vain epämääräinen möykky, joka tekee pesää sisimpääsi.

Sinä olet saanut elämääsi pelon, jotta löytäisit luottamuksen. Jotta oppisit luottamaan elämään ja siihen, että se kantaa kun vain annat sen kantaa. Sinä olet tullut tähän elämään opettelemaan, miten voi löytää kotiin, itsensä ääreen.

Olet tuntenut itsesi jo monessa elämässä ennen tätä. Rumpujen kumina on säestänyt kulkuasi siellä, missä neuvojasi on tarvittu. Muistat sen etäisesti ja aavistat, että sanat jotka kauttasi tässä elämässä virtaavat, ovat virranneet jo aiemminkin. Jotain vanhaa, jotain uutta on elämässäsi läsnä samaan aikaan.

Sisäinen, luova lapsesi oli sinulta piilossa pitkään. Se odotti kärsivällisesti, että löydät sen. Sait merkkejä luovasta elämänlahjastasi jo pienenä, mutta halusit harjoitella elämää ennen kuin päästit luovuutesi valloilleen. Täytyy olla elänyt, jotta voi kertoa siitä muille.

Kipuilet vieläkin sen kanssa, voitko olla sinä. Että voiko oikeasti olla tällainen, kun on niin pitkään ollut tuollainen. Kyllä voi, anna vain itsellesi lupa. Lupa kukoistaa, tehdä sitä, mihin sydämesi sinua kutsuu.

Sinulla on ollut elämässäsi monta roolia. Olet katsonut elämää eri tasoilta, eri näkulmista. Ihmetellen ja ihastellen. Olet pikkuhiljaa ymmärtänyt, miten vähän elämästä lopulta ymmärrätkään ja miten paljon sinulla on vielä opittavaa. Olet kasvanut pienemmäksi vaikka tavoittelit suurempaa. Pienenä on hyvä olla, juuri riittävän ja oikean kokoisena tähän elämään. On rikkaus löytää itsensä roolien alta, kumartaa kahleille kunnioittavasti ja päästää ne menemään.

Sinulla on ollut rohkeutta tulla risteykseen ja valita se polku, joka pelottaa kaikista eniten. Pelko on auttanut sinua synnyttämään uutta. Niin kuin pieni lapsi tulee maailmaan kivun kautta, sinäkin olet löytänyt itsestäsi sen, mitä pitkään etsit. Kipu ei ole lopullista, se on vain väliaikaista ja auttaa sinua puhdistumaan, kulkemaan kohti muutosta, pysähtymään läsnäolon kauneuteen.

Kuinka kaunis onkaan sydän, joka on löytänyt rakkauden. Rakkauden itseä kohtaan, rakkauden muita kohtaan. Ymmärryksen siitä, että omasta itsestä käsin voi auttaa myös muita. Kun on auttanut itseä parantumaan, voi auttaa myös muita löytämään sen, mitä paranemiseen tarvitaan.

Sinulla ei ole enää kiire mihinkään. Maltat pysähtyä iloon, kiitollisuuteen, myötätuntoon ja rakastamiseen. Osaat jo ihmetellä elämää tavalla, joka oli piilossa silloin, kun kuljit suorittamisen vimmalla eteenpäin. Nyt etenet nopeammin, vaikka kuljet hitaammin. Etenet kohti sitä, mihin sydämesi sinua kutsuu. Kohti sitä, mitä intuitio sinulle kuiskailee.

Ja samalla, kohtaat katseen toisessa ihmisessä, otat kädestä kiinni ja silität niitä ihmisiä, joita lähelläsi on. Huomaat hädän, yksinäisyyden ja pelon niissä, joita valosi houkuttelee lähellesi. Sinun ei tarvitse enää yrittää mitään, riittää että vain olet.

Luovuutesi on puhkeamaisillaan kukkaan. Osaat ilmaista elämänlahjaasi tavalla, joka tekee sen näkyväksi myös muille. Haluat jakaa hyvää maailmaan ja tiedät jo, miten sen teet. Odota kärsivällisesti, runsaus ja virtaus syntyvät, kun niiden aika on. Turhautuminen kasvattaa kärsivällisyyttä, sitäkin voit vielä harjoitella. Olet elämän oppilas niissä asioissa, joita haluat muillekin opettaa.

Väsymystäsi ihmettelet välillä. Mikä se niin kovasti väsyttää, vaikka kaikki on hyvin. Se on koko maailman väsymys, josta sinä kannat osasi. Sinun tehtäväsi on rakentaa hyvä olo joka aamu, joka päivä uudestaan. Ei ole lopullista maalia, johon väsymyksen kanssa pääset. On vain tämä hetki ja sen kuuntelu, mitä sinä ja maailma tarvitsette. Käännä katse muihin ja näet, mitä juuri nyt tarvitaan. Millaisia sanoja, millaista lohdutusta, mistä löytyy elämän keveys juuri tänään. Kirjoita siitä, anna sanojen laulaa sielujen säveliä. Kosketa niitä, jotka kosketusta kaipaavat.

Et ole enää vain sinä, olet yhtä kaikkien kanssa. Ei ole enää vain sinun murheitasi, on meidän murheet, joista sinä kannat osasi. Kun hoidat itseäsi, hoidat koko maailmaa. Kun tunnet muiden kärsimyksen, pystyt auttamaan aidosti.

Muistathan kuitenkin pitää huolta sisäisestä valostasi, siitä minkä olet löytänyt. Jos sinun valosi himmenee, maailmasta tulee pimeämpi paikka. Jokaisen panosta tarvitaan, kanna vastuu että sinun valosi pysyy kirkkaana.

Intuitiosi on vahva. Niin vahva, että joskus epäilet sitä itsekin. Järjen maailma on sinuun syvälle juurtunut, vaikka todellisuudessa olet elänyt intuitiosi mukaan jo pitkään. Nyt huomaat, kuinka kaikki kohtaamiset, kaikki tapahtumat linkittyvät toisiinsa isossa kuvassa. Näet ja kuulet asioita, jotka johdattavat sinut erityisten auttamistehtävien äärelle. Et aina näe työsi tuloksia mutta tiedät, että sillä on merkitystä. Ota kiitollisuudella vastaan se palaute, joka sinulle työstäsi annetaan.

Olet upea, ihmeellinen ja voimakas. Suuri valon läsnäolo. Inhimillinen ja jumalallinen läsnäolo. Kiitos että olet.

Rakkaudella,

Susanna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>